---

Yhteystiedot

---

Yleistä säätiöstä

Media-alan toimija, kaipaatko rahoitusta tutkimukseesi tai opintoihisi?

C. V. Åkerlundin mediasäätiö tukee aktiivisesti media-alan koulutusta ja osaamisen kehittymistä. Sen keskeinen tehtävä on rahoittaa media-alan väitöskirjoja, opintoja, koulutuksia ja erilaisia tutkimushankkeita.

Vuosittain apurahoja ja stipendejä myönnetään satojen tuhansien eurojen edestä. Apurahaa voivat hakea monikanavaisen media-alan ammattilaiset, opiskelijat ja tutkijat sekä myös yritykset ja yhteisöt. Säätiön juuret ovat Tampereen seudulla, mutta apurahoja myönnetään valtakunnallisesti.

Hakuaika on vuosittain maaliskuussa, jolloin apurahat ovat haettavissa säätiön nettisivujen kautta.

Säätiön varallisuus koostuu pääasiassa kotimaisista pörssiosakkeista. Sen toimintaa rahoitetaan vuotuisilla osinkotuotoilla. Säätiö noudattaa niin sijoituksissaan kuin muussakin toiminnassaan säätiöiden hyvää hallintotapaa. Lisää tietoa säätiön hyvästä hallintotavasta löydät täältä.

---

Hallitus vuonna 2024

• DI Mikko Toikkonen, hallituksen puheenjohtaja
• Senior Legal Counsel Hanna Listenmaa, hallituksen varapuheenjohtaja
• Työelämäprofessori Matti Apunen (3.6.2024 saakka)
• Viestintäpäällikkö Marko Erola
• Tutkintojohtaja Anne Leppäjärvi
• Toimittaja, tutkija Olli Seuri
• Partner Tanu-Matti Tuominen
  

Säätiön toiminnanjohtaja on KTT Päivi Myllykangas

---

Historia lyhyesti

Kunnallisneuvos C. W. Åkerlund vaikutti merkittävästi suomenkielisen lehdistön syntyyn ja kehitykseen. Hänen testamenttinsa ansiosta säätiö rakentaa nyt viestintäalan tulevaisuutta.

C. W. Åkerlund (1840–1911) oli varattoman äidin poika Helsingistä. Hän aloitti työnteon 13-vuotiaana puotipoikana Hämeenlinnassa, josta hän siirtyi Tampereelle kauppias L. J. Hammarénin palvelukseen. 30-vuotiaana Åkerlund aloitti uran itsenäisenä kauppiaana. Kauppiasvuosiensa jälkeen Åkerlund siirtyi vuonna 1886 Tampereen Säästöpankin rahastonhoitajaksi.

Åkerlund otti aktiivisesti osaa Tampereen kunnallispolitiikkaan ja kuului kaupunginvaltuustoon 1874–1904. Åkerlund oli myös perustamassa Tampereen Suomalaista Klubia. Klubin historiikissa suomenmielistä Åkerlundia kuvaillaan seuraavasti: ”Vaikka hän oli syntyisin ruotsinkielisestä kansanaineksesta, liittyi hän kansallismielisten riveihin ja oli heidän ensimmäisiä lipunkantajiaan Tampereella.”

Vuonna 1881 J. V. Snellmanin 75-vuotisjuhlien kunniaksi klubin perustajajäsenet päättivät perustaa suomenkielisen sanomalehden. Sen nimeksi tuli Aamulehti. Åkerlund toimi lehden johtokunnan puheenjohtajana 13 vuotta ja jäsenenä aina kuolemaansa asti, yhteensä 27 vuotta.

”Hän oli luonteeltaan juro ja yksinäisyyteen taipuvainen, mutta jalomielinen ja lempeä. Julkista huomiota hän kammosi enemmän kuin mitään muuta maailmassa; kun hänelle vuonna 1890 annettiin kunnallisneuvoksen arvonimi, harmitti se häntä siinä määrin, että hän suoritti siitä johtuvan lunastuksen vasta sitten, kun ulosmittauksella uhattiin. Viimeisenä tahtonaan hän myös lausui, ettei hänestä saanut sanomalehdissä muistosanoja kirjoittaa eikä hänen haudalleen laskea seppeleitä”, kerrotaan Tampereen Suomalaisen Klubin historiikissa.

Åkerlund testamenttasi koko omaisuutensa sivistyksellisiin ja hyväntekeväisyystarkoituksiin. Omistamansa kahdeksan prosenttia Aamulehteä julkaisevan Tampereen kirjapainon osakkeista hän jätti yhtiölle, jotta niiden tuotto käytettäisiin henkilökunnan sairaus- ja elatuskuluihin sekä opintoihin. Testamentin viesti oli se, että Åkerlund arvosti julkista sanaa ja halusi antaa panoksensa viestintäalan palveluksessa toimivien hyväksi. Näin hän halusi tukea suomenkielisen lehdistön ja vapaan tiedonvälityksen kehitystä. Vahvoista tamperelaisista juurista on kasvanut merkittävä valtakunnallisesti toimiva yleishyödyllinen säätiö, joka rahoittaa viestintäalan toimijoiden opintoja, tutkimusta ja matkoja.

 

Lähde: www.tampereensuomalainenklubi.fi