Säätiö on päättänyt myöntää 25.11.2025 vuoden 2025 stipendit Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille oppilaitosten esitysten mukaisesti. Tampereen yliopiston ansiokkaille väitöskirja- ja pro gradu -tutkielmien tekijöille jaettiin 6 stipendiä (yht. 10.000 euroa). Tampereen ammattikorkeakoulun stipendinsaajat 5 henkilöä (yht. 5000 euroa) julkaistaan TAMKin valmistujaisjuhlassa 18.12.2025.
Kaisa Murtoniemi (kulttuurintutkimus)
Kamppailuja kulttuurista: Kulttuurin arvon artikulaatioita 2010-luvun Suomessa
Väitös 22.11.2024
Murtoniemi tarkastelee kulttuurin arvottamista kilpailukyky-yhteiskunnassa ja tuo esiin siihen liittyvää vallankäyttöä. Työn metodologinen ansio on konjunktuurianalyysin kehittäminen empiirisen aineiston jäsentämiseen.
Marjo Kovanen (mediakasvatus)
Lastenelokuvan kauhut ja elokuvakasvatus
Väitös 17.1.2025
Kovanen osoittaa, että kauhua voidaan käsitellä turvallisesti ja monipuolisesti oppijalähtöisin menetelmin. Työ avaa tärkeää keskustelua lasten kauhukulttuurista ja sen käsittelystä mediakasvatuksessa.
Roope Kariniemi (journalistiikka)
Kirjoittamista ”kieli keskellä suuta”: Journalistiset roolikäsitykset ja roolisuoriutuminen Israelin–Palestiinan konfliktissa
Tutkielma yhdistää monimenetelmäisen analyysin, ajankohtaisen aiheen ja teoreettisen kriittisyyden poikkeuksellisen ansiokkaalla tavalla.
Karoliina Ojala (journalistiikka)
”Mutta hänestä on tullut loistava selviytyjä”: ADHD:n esittäminen Helsingin Sanomien featurejournalismissa
Ojalan työ käsittelee tärkeää ja ajankohtaista aihetta, ja analyysi esitetään selkeänä, laajana ja teoreettisesti perusteltuna kokonaisuutena.
Eveliina Laine (viestintä)
Euroviisujen Suomen karsintojen aloitus- ja lopetusjuonnot 1973–2024
Laine analysoi laajaa aineistoa huolellisesti ja osoittaa, miten juonnoista hahmottuvat Euroviisujen historiaa ja yleisradiopolitiikkaa koskevat linjat.
Ida Nieminen (mediatutkimus)
Itku lastenohjelmissa. Representaatioanalyysi Pikku Kakkosen itkua käsittävistä kohtauksista
Nieminen tarkastelee itkun esittämistä ja tunnesääntöjä lastenohjelmissa teoreettisesti vahvasti ja perustellusti, avaten uusia näkökulmia tunteiden representaation tutkimukseen.