Kiitos tunnustuksesta. Se todella lämmittää mieltä. Kun Päivi Myllykangas puhelimessa kertoi perusteluista, joilla valikoiduin palkinnon saajaksi, jäin sanattomaksi. Sitä ei tapahdu kovin usein. Kukaan ei ole koskaan puhunut työstäni niin kauniisti kuin Päivi kertoessaan säätiön hallituksen perusteluista. Kiitos sanoistanne!
Olen työssäni pitänyt tärkeänä juuri niitä asioita, jotka perusteluissa mainittiin. Tavoite on aina palvella yleisöä. Tavoite on tarjota tietoa, jonka perusteella kuulija, katsoja tai lukija voi itse arvioida asioita ja muodostaa niistä mielipiteen. Tavoite on lisätä ymmärrystä, ei julistaa totuutta.
Oikeastaan jo kyllästymiseen saakka on toistettu journalismin roolin tärkeyttä tässä ajassa. Sosiaalisen median vaihtoehtoiset monet totuudet haastavat paitsi journalistisen median myös yleisön. Täyttä soopaa esitetään journalismina. Valeuutisia, disinformaatioita ja propagandaa riittää.
Enemmän kuin noista ikävistä ilmiöistä olen huolissani suorista hyökkäyksistä journalismia ja journalisteja vastaan. Media on iät ja ajat sopinut syntipukiksi poliitikkojen vastoinkäymisiin, mutta nykyään on kyse muustakin.
Mediasta väännetään ja vängätään osapuolta poliittiseen taisteluun.
Haluaisin säilyttää illuusion journalismin riippumattomuudesta, mutta nykypäivänä se on harhaa. Minun on helppo valita puoleni silloin, kun jossakin ihmisiä pidätetään mielivaltaisesti, opposition toimintaa tukahdutetaan ja myös silloin kun sananvapauden ja demokratian mallimaassa Suomessa toimittajia maalitetaan, väheksytään ja dissataan eri sosiaalisen median alustoilla.
Aikanaan teininä pohdin, mitä ainutkertaisella elämälläni tekisin, mihin aikani käyttäisin ja millaiset arvot ohjaisivat elämäni kulkua ja teinin dramatiikantajulla jopa sitä, olisiko olemassa joitain sellaisia arvoja, joiden puolesta voisin vaikka kuolla. Ankaran seulonnan jälkeen jäljelle jäivät ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus eli oikeusvaltio, demokratia ja sananvapaus eli vapaus. Toivoin, että ne olisivat arvoja, joiden puolesta ei tarvitse kuolla -ainakaan Suomessa ja ainakaan heti, mutta niiden puolesta voi ja kannattaa elää.
Niin olen tehnyt ja edelleen toivon ja ajattelen samoin. Jospa (journalismin) ei tarvitsisi kuolla, vaan (se) voisi elää. Vielä kerran kiitos tunnustuksesta.
Seija Vaaherkumpu, toimittaja
TV 1 Ykkösaamu, Yle Radio 1 Ykkösaamu, Ylen ajankohtaistoiminta
